Sain vihdoinkin luettua loppuun Jung Changin kirjan Villijoutsenet: Kolmen kiinattaren tarina. Kirja oli erittäin mielenkiintoinen ja myös melko järkyttävä. Se alkoi kuvaamalla kirjoittajan isoäidin elämää jalkavaimona ja lopulta lääkärin vaimona köyhyyden keskellä. Iso osa kirjaa käsittelee Mao Zedongin johtamaa aikaa kommunistisessa Kiinassa. Kirjoittajan vanhemmat olivat intohimoisia kommunismin kannattajia, jotka omistivat elämänsä kommunismille uskoen, että se tekisi Kiinasta paremman paikan elää. Kommunismin oli tarkoitus tuoda kauan kaivattu muutos Kiinaan, mutta sen sijaan se toikin mukanaan hirvittävää henkistä ja psyykkistä väkivaltaa ja mielivaltaisia sääntöjä. Tiesin, että Kiinassa tämä aika oli ikävää, mutta en ollut tietoinen kirjan kuvaamista hirvittävyyksistä. Kirja oli onnistuneesti kirjoitettu sellaisen henkilön näkökulmasta, joka oli syntynyt tämän ajan keskelle ja joka oli opetettu sokeasti hyväksymään kaikki Maon päähänpistot ja jopa rakastamaan tätä. Jos ei muuta niin kirja saa ainakin arvostamaan sitä vapautta ja yksilön arvostusta mitä meillä on.